Sähkökatkon potentiaali 

Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomessa sodan myötä suhteet ja kytkeytyneisyydet naapurimaahan kyseenalaistettiin. Tämä vaikutti erityisesti fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön tuontiin itärajan takaa. Venäjän tuottamasta fossiilisesta energiasta päätettiin luopua ja se oli osaltaan synnyttämässä Suomessa energiakriisiä Olkiluoto 3:n ollessa vielä rakennusvaiheessa. Sähkön riittävyydestä talviaikaan alettiin keskustella jo kesäkuukausina. Energiateollisuus suunnitteli kiertäviä sähkökatkoja⁸. 

WAUHAUSin residenssissä kesällä 2021 esitetty kysymys siitä, mitä tarkoittaisi esitys sähköttömässä teatterissa, osoittautui yllättävällä tavalla ajankohtaiseksi vuotta myöhemmin.

Laajat sähkökatkokset eivät ole kuitenkaan aivan uusi tilanne Suomessa. Esimerkiksi vuoden 2011 lopussa koettiin pitkäkestoisia sähkökatkoja talvimyrskyjen vuoksi. Kymmenettuhannet kodit pimenivät ja sähkölinjojen vaurioiden korjaaminen kesti useita viikkoja. Tutkijat Jari Lyytimäki ja Janne Rinne käyvät läpi teoksessa Valon varjopuolet (2013) Energiateollisuus ry:n alkuvuonna 2012 teettämää kyselyä sähkökatkoihin liittyen. Kyselystä selvisi, että suurin ongelma sähkökatkon aikana oli epätietoisuus sen kestosta (60% vastaajista). Vain vajaa viidennes (23%) koki pimeyden haitaksi, vaikka sähkökatko tapahtui keskellä lumetonta talvea. Onkin kiinnostavaa, että pimeys mainittiin suurimpien ongelmien joukossa sitä harvemmin, mitä pidempi sähkökatkos kestoltaan oli. Toki on huomioitava, että sähkökatkot aiheuttivat mittavia vaikeuksia esimerkiksi maataloudelle, eläimille, ruuan säilytykselle sekä hygienialle.⁹

Olen itse kotoisin maalta, metsän keskeltä ja tottunut pimeyteen varsinkin talviaikana. Myös ukkos- tai lumimyrskyn aiheuttamat sähkökatkot olivat hyvin yleisiä lapsuudessani.

Vuonna 2020 alkanut koronapandemia pakotti etätöihin ja vetäydyin ajoittain työskentelemään pääosin tyhjänä olevaan lapsuuteni kotitaloon Satakuntaan. Entisestä kodista muotoutui eräänlainen residenssi, jonka aikana työstin myös Uudelleen suuntauksia -hanketta. Vuoden 2021 aikana toteutin kotikylääni Suttilaan yhteisöllisen sekä paikkasidonnaisen valokuva- ja videotaideprojektin. Kerron projektista ja sen vaikutuksista tarkemmin esseessä Paikkasidonnaiset tunne-elämykset ympäristösuhteen elävöittäjinä. Hetkiä Suttilassa -niminen yhteisötaideprojekti toteutui vuosina 2021-2022 paikallisessa kylätalossa. 

Tämä Suttilan satavuotias kylätalo on merkittävä paikka itselleni, sillä olen nähnyt siellä ensimmäiset teatteriesitykset alle kouluikäisenä. 1950-luvulta alkanut vahva harrastajateatteriperinne käsitteli yleensä paikallisia aiheita, kuten esimerkiksi huittislaisen kansanedustaja Mandi Hannulan (1880-1952) elämää. Itse musisoin ensimmäisen kerran kylätalon lavalla vuonna 1994.

Olikin suuri yllätys, kun yhteisötaideprojektia työstäessäni kylätalon vintiltä löytyi useita Teatterikorkeakoulun käytöstä poistettuja, 1980-luvun lopulta olevia PC-, fresnel- ja profiili-valaisimia.

Samaan aikaan, kun Energiateollisuus varoitteli kiertävistä sähkökatkoista kesällä 2022, pohdin millä tavoin mahdolliseen poikkeustilaan voisi valmistautua kotikylällä? Sen sijaan, että sähkökatkon ajaksi jäisi pimeään asuntoon vain oleskelemaan ja odottamaan sähkön paluuta, voisiko mahdollisen sähkökatkon aikana järjestää konsertin kylätalossa, jonne alueen asukkaat voisivat tulla kuuntelemaan akustista musiikkia kynttilöiden loisteessa? Miten poikkeustilan voisi kääntää toisintekemiseksi ja luoda turvallisen tilan tunteiden käsittelyyn monikriisien keskellä? Entä voisiko vanhoja, vintin hyllyllä pölyttyviä teatterivalaisimia hyödyntää konsertissa jollakin tapaa?

Tein elokuussa 2022 harjoitteen, jossa asensin kylätalon keittiöstä löytyneitä, melkein loppuun palaneita kynttilöitä Teatterikorkeakoulun vanhojen valaisimien polttimoiden tilalle ja valaisin tällä yhdistelmällä yli 70 vuotta käytössä olleet koivukulissit. Valo oli äärimmäisen kaunis ja yllättävän voimakas, arkaaisen puhutteleva. Teatterivalaisimet toimivat kuin lyhdyt. Valaisinten optiikka toimi normaalisti mahdollistaen valon tarkan muokkaamisen. Ainoastaan valaisinten kallistaminen tuotti haasteita, sillä steariini alkoi valua odottamattomasti.

Samalla ajauduin jonnekin outoon eri ajallisuuksien ja teknologioiden limboon. Elävä tuli yhdistettynä 1930-luvulla kehittyneeseen teatterivalaistusteknologiaan kotikyläni näyttämöllä – esteettisesti jotakin äärimmäisen vanhanaikaista ja pölyistä, mutta oudon puhuttelevaa suhteessa ympäröivään ekokriisiin.

Millainen kokonaisvaltainen esitys lähtisi syntymään tästä paikasta ja valo-olosuhteesta käsin? Miten taide voisi tapahtua talvea uhkaavista sähkökatkoista huolimatta?

Yllättäen valosuunnittelu, vanhoja teatterivalaisimien runkoja sekä puoliksi palaneita kynttilöitä käyttämällä, tuntuikin innostavammalta ja merkityksellisemmältä Suttilan vanhalla kylätalolla kuin Tanssin talon Erkko-näyttämöllä.

Panu Pihkala, teologi ja Helsingin yliopiston tutkija, pohtii kirjassaan Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (2019) yhteisöllisten rituaalien merkitystä monikriisien keskellä. Pihkala on vakuuttunut, että ympäristötuhoihin liittyvä siirtymävaiheen suru ja ennakoiva suru tarvitsisivat jonkinlaisia yhteisöllisiä siirtymäriittejä. Pihkala kysyykin, millainen olisi siirtymäriitti, jossa käsitellään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan elämäntavan muutosta?¹⁰ Ehkä sähkökatkon pimentämässä kylätalossa voisivatkin syttyä kynttilät fossiilikapitalismin muistolle? 

Lopulta talvi 2022-2023 oli leuto, eivätkä kiertävät sähkökatkot toteutuneet. Mutta esityksen valosuunnittelusta ilman sähköä oli tullut kiehtovalla tavalla totta.

Kuva: Teatterikorkeakoululta poistettuja valaisimia sekä halogeenipolttimoiden korvaaminen kynttilöillä. Valokuva: Jani-Matti Salo.

LÄHTEET:

¹ Tanskanen R. & Kuoppa S. (2023). Kapitalismin suuri illuusio. Into: Helsinki. 91-92.

² Salminen A. & Varen T. (2013). Energia ja kokemus: Naftaloginen essee. Eurooppalaisen filosofian seura ry: Tampere. 17.

³ Lummaa K. (2021). Peili ja Diagrammi. Teoksessa Johansson H. & Seppä A. (toim.), Taiteen kanssa maailman äärellä. Teatterikorkeakoulu: Helsinki. 28-35. 

⁴ Lyytimäki J. & Rinne J. (2013). Valon varjopuolet. Valosaaste ympäristöongelmana. Gaudeamus: Helsinki. 62.

⁵ Ervasti T. (2004/2017). Valaistuksen historia. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu: Helsinki. Internet-julkaisu: https://disco.teak.fi/valo/4-valaistustekniikka-liekista-sahkoon/

⁶ Ks. https://www.tanssintalo.fi/sv/nyheter/wauhaus-kollektiivi-sahkoisti-sparks-residenssin Haettu 9.11.2023

⁷ Ks. esim. https://valonia.fi/materiaali/kynttiloissa-piilee-paastoriski/ Haettu 9.11.2023

⁸ YLE (2022). “Suomalaiset voivat joutua kärsimään sähkön säännöstelystä ensi talvena.“ Julkaistu verkossa 13.7.2022.

⁹ Lyytimäki J. & Rinne J. (2013). Valon varjopuolet. Valosaaste ympäristöongelmana. Gaudeamus: Helsinki. 162-163.

¹⁰ Pihkala P. (2019). Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Kirjapaja: Helsinki. 64. (E-kirja).